21. vuosikerta!

20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Kettunen ralliradan takuumiehenä. Lue!
10 vuotta sitten. 2009. Heinäkuu. Asianajajan tekaistu kirje. Lue!
Nyt. 2019. Heinäkuu. Kansallismaiseman tuho Helsingissä. Lue!

Sanomatori. Savossa Nilakan Selänrannalla perjantaina 12.07.2019.







Bruno "karkuteillä. Vauhtia hidastaa häntään tarttunut hihna!
Paikka: Keiteleen kunnan Nilakan Selänranta. Aika: Perjantai 12.07.2019 klo 13:01- 17:33. Kuvat. Pertti Manninen.

Sanomatori. Keski-Suomessa Konnevedellä perjantaina 12.07.2019.


Hiljainen kylätien varrella kesäksi tai ainakin viikonlopuksi hiljenneet toiminnot ja Työväentalon bingokin odottaa sunnuntaita.
Paikka: Konneveden keskusta vilkkaampien kaupparakennusten jälkeen. Aika: Perjantai 12.07.2019 klo 18:54. Kuvat. Pertti Manninen.

Sanomatori. Kesäilta Keski-Suomen Äänekoskella perjantaina 12.07.2019.


Viimeiset auringonsäteet syntymäpäivän häipyessä hiljakseen hämäryyteen.
Perjantai 12.07.2019 klo 22:30. Kuvat. Pertti Manninen.

20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Nro 0. Dilemma
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?

Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä?

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#dilemma

20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Nro 0.
Kettunen ralliradan takuumiehenä
Laajavuoren ralliradan rakentamisesta on olemassa lainvoimainen päätös, jota ei viime kesänä uskallettu panna täytäntöön asukkaiden liian suuren vastustuksen takia.

Rakentamisen on hyväksynyt kaupungin ylin johto ja viime talven aikana juonittiin rakentamistaktiikka. Mitään ympäristölupaa ei haeta, koska vedotaan siihen huuhaa-perusteeseen, että sellaista ei muka tarvita koska alue on jo kaavoitettu urheilukäyttöön.

Tähän lankaan on joko tietoisesti tai tietämättään mennyt myös Keskisuomalainen.

Radan rakentaminen liittyy yhtenä olennaisena osana kaupunginjohtaja Kettusen luomaan Jyväskylän imago-kampanjaan jossa kyllä Laajavuoren asukkaat jäävät toiseksi.
(Nettisanomat 23.7.99 pm)

http://www.nettisanomat.com/1999/07/28/netti2007.htm#kettunen

10 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Nro 1000.
Asianajajan tekaistu kirje
Kevan ex-Kauppinen paranteli joitain kuitteja, poliisi tutkii. Toisenlainen stoori on siinä kun Nettisanomat tuomittiin aikoinaan asianajajan kunnianloukkaamisesta, kun lehti oli käyttänyt ilmaisua ”(poistettu 14.12.2015)”. Toistettakoon siis että Nettisanomat ja sen päätoimittaja tuomittiin korvauksiin ja sakkoihin, joten oikeuden mukaan (poistettu 24.02.2016).

Sama oikeus oli myös sitä mieltä, että asianajaja oli pyytänyt loukkaavien kirjoitusten poistamista ja koska lainvoimaisessa päätöksessä näin todetaan, niin on sitten pyytänyt. Oikeasti ei näin ole tapahtunut, esitetyt asiakirjat eivät tukeneet tätä. Vain asianajajan valehtelu ja esitutkijoiden ja syyttäjän harhaanjohtaminen johti oikeuden tähän tulokseen.

Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen ky, esitti myös esitutkintapyynnössään tekaistun kirjeen, josta sai käsityksen että hän olisi sen lähettänyt. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, tarkkaan katsoen kirje oli allekirjoittamaton ja mitään varmuutta milloin se oli kirjoitettu ei ole, se on siis tekaistu.

Kunnianloukkausoikeudenkäynnissä Nettisanomien päätoimittaja Pertti Manninen kiinnitti siihen huomiota. linkki, mutta kirjettä ei käsitelty koska se ei tullut mukaan enää varsinaiseen oikeudenkäyntiaineistoon.

Lue! Asianajaja voitti kunnianloukkausjuttunsa. http://www.12.fi/lakisanomat/2007/10/24/etusivu.htm

Lue! Kihlakunnanvoudin Nettisanomien sivujen sulkemista koskeva päätös. http://www.nettisanomat.com/2008/06/06/etusivu.htm
#vaitepaatos

Pertti Manninen, Nettisanomat klo 13:40 perjantaina 2009-07-17. Peurunka, bussille kiiruhtaen.

http://www.nettisanomat.com/2009/07/17/etusivu.htm

Yhteys - Dilemma -
NETTISANOMAT-PERHEEN KÄVIJÄTILASTO:
150560 eri käyntiä tammikuussa 2018.

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen - Yhteys: nettisanomat @hotmail.com - Jokaiselle etusivulle!

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat-blogi

Ilmoita ilmaiseksi sivu! - 101 ilmoitusta -

Sanomatori. Kesää Keski-Suomen Laukaassa keskiviikkona 10.07.2019 ja torstaina 11.07.2019.


Vene Peurunka-järven Valkamanlahdella.


Laukaan satamassa lohikäärmeen ja pupujen seurassa.




Satamakahvilan rauhaa ja laiturin kalastajienkin rauhaa.

Rastasko se siinä pihan nurmella ravintoaan nokkii?

Sanomatori. Kesää Keski-Suomen Laukaassa keskiviikkona 10.07.2019 ja torstaina 11.07.2019.
Kuvat. Pertti Manninen.

Sanomatori. Helsingissä maanantaina 08.07.2019. Kansallismaiseman tuho toinen toistaan venkoilevilla rakennuslaatikoilla.








Sanomatori. Helsingissä maanantaina 08.07.2019. Kansallismaiseman tuho toinen toistaan venkoilevilla rakennuslaatikoilla. Mm. UPM ja Kone ovat haistaneet mahdollisuuden. Hullutuksen aloittanut Sanoman pelastanut Sanomatalokin on jo jäänyt pimentoon. Ylistetty Oodikin peitti loput Eduskuntatalosta.
Kuvat. Pertti Manninen maanantaina 08.07.2019 klo 08:45.

Tällä viikolla.
14.03.02 Etusivu
Kansallismaisema vuonna 2010?
Gallupit oikein, tulkinnat väärin 2
Sairaalassa Helsingissä
Kettunen vittuilijasta eetikoksi
Taivaallisen rahan aukio odottaa!
Terveisiä Jyväskylästä!
Viikon kuva

		Viikon kuva Mestari.

		I	Tulossa: Kuvia pinnan alta ja päältäkin.
	Sairaalassa Helsingissä		Tulossa: Fredssträff -84 Eduskunta Kaksoset

Sanomatori. Helsingissä maanantaina 08.07.2019. Uusi uljas Pasila.






Sanomatori. Helsingissä maanantaina 08.07.2019. Uusi uljas Pasila. Rapistunut vanha veturitalli jäänee hetkeksi, ainakin vielä, muistuttamaan menneistä ajoista.
Kuvat. Pertti Manninen maanantaina 08.07.2019 klo 08:40 - 08:42.

Sanomatori. Kirkkonummella ja Espoossa maanantaina 08.07.2019. Kuvat
Kirkkonummen keskusta kehittyy. Mäkkärin takana olevan liikerakennuksen autokatolle rakennetaan korkeita tornitaloja seurakunnan talouden turvaamiseksi.
Espoon keskustan aseman seutu näyttää suunnitellulta, vaikka massiivista onkin. Rakennettu kuitenkin asemakaavan mukaisesti toisin kuin Kirkkonummella, jossa hankkeet toteutetaan ilman asemakaavaa talo tai pari taloa kerrallaan. Tulos on sitten sen mukaista!
Kuvat. Pertti Manninen maanantaina 08.07.2019 klo 07:59 ja 08:21
Kuvat

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019.
1. Näkymä matkakeskuksesta. Rautatien ylittävän sillan betonirakennelmaa ja City-Marketin tunnelin suuta, jota ohittaa juuri hinausauton lavalla oleva korjauksen tarpeessa oleva. City-Marketin ja kauppakeskus Kirsikan katolle tullaan rakentamaan kerrostaloja seurakunnan talouden vakauttamiseksi.
Kuva. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 13:59.

Sanomatori. Espoossa torstaina 04.07.2019. Kuvat
1. Mankinjoki.
2. Mankin muutama vuosi sitten lakkautetun sähköjunapysäkin puulaituri vilahtaa hyvässä vauhdissa.
3 ja 4. Kauklahden komistus: Kuusakosken romut vanhan lasitehtaan takana ja niiden sulattaminen. Aivan kuvan reunassa aavistuksen verran näkyvä piippu on uusittu ja täyttänee nykyiset vaatimukset.
5 ja 6. Espoon aseman radan ylittävällä sillalla on jatkuvasti vilskettä. Taustalla näkyy vanha Espoon kaupungintalo, joka on päätetty purkaa, mutta valitukset erilaisissa hallinto-oikeuksissa ovat viivästyttäneet purkua.
Kuvat. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 11:16 ja 13:29 uintireissulla Keski-Espoon uimahalliin.
Kuvat

Sanomatori. Kirkkonummella torstaina 04.07.2019. Kuvat
1 ja 2. Paikallisjunavarikkoa rakennetaan Kirkkonummen Luomaan, josta sähköjunan seisake on poistettu jo vuosia sitten.
3. Espoonlahti junan hurahtaessa pysähtymättä jo parikymmentä vuotta sitten lakkautetun Nokan, Näsen, seisakkeen ohi.
Kuvat. Pertti Manninen torstaina 04.07.2019 klo 11:14 - 11:15.
Kuvat

Sanomatori. Espoossa tiistaina 02.07.2019. Kuvat
1. Espoonjoki. Taustalla Löfkullan golf-kenttä ja IKEA.
2. Sateinen bussipysäkki. Taustalla Espoon keskus ja Suvela.
3. Matkalla. Kyljessä Puuha Parkin mainos.
Kuvat. Pertti Manninen tiistaina 02.07.2019 klo 12:41- 13:40 uintireissulla Keski-Espoon uimahalliin.

Keskiyön kulma Rovaniemellä kesäkuun loppuessa 2019.

Lippumiehen varjo näkyvissä ja kylpijöiden into aistittavissa
Rovaniemellä lauantai-iltana 29.06 puoliltaöin klo 23:42. Jimin kuvasta rajannut Pertti Manninen.
Kaikki 8 kuvaa täällä!

2019. Kokoomuspeliä Uudellamaalla:
Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon eduskunnasta ja noustakseen Vahasalon ohi. Onnistui vain pudottamisessa.

Timo Haapaniemellä oli näyttävä kampanja, jossa oli myös lukuisia televisiomainoksia MTV:ssä. Kirkkonummella kampanja oli vallan mahdoton niin lehti-ilmoituksissa kuin myös Kirkkonummen Sanomien sivuilla. Eero Lehti tiesi varsin hyvin, mistä Haapaniemi saisi pääosin äänensä: Kirkkonummelta. Raija Vahasalon äänisaalista oli kaikin keinoin supistettava juuri täällä.

Omituisesti Vahasalo suostui siihen, että numerosta toiseen hänellä ja Haapaniemellä oli puolensivun yhteismainokset. Paikallisyhdistyshän oli Haapaniemen näpeisssä ja tähän oli alistuttava.

Eero Lehti tiesi olevansa putoamisvaarassa ja kokoomuksen viimeisten valittujen joukkoa oli harvennettava, hänen todellisin kilpailija oli siis pudotettava.

Tulos olikin sitten täpärä täällä loppupäässä:
Keto-Huovinen, Pihla KOK 3412 VALITTIIN
Vahasalo, Raija KOK 3075 EI VALITTU, VARALLE
Lehti, Eero KOK 2921 EI VALITTU, EI VARALLE
—
Haapaniemen kokonaisäänimäärä
Haapaniemi, Timo KOK 1069 joista 605 Kirkkonummelta.

Kirkkonummella annetut äänet Krkkonummen Sanomien uutisesta:
Anders Adlercreutz 3012
Markus Myllyniemi 941
Riikka Purra 809
Saara Huhmarniemi 759
Elina Lepomäki 715
Raija Vahasalo 698
Timo Haapaniemi 605

”Lahjomattomat” numerot puhuvat puolestaan.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Keskiviikko 24.04.2019 14:48

Kuvat Pertti Manninen

Tags: 2019, äänimäärä Kirkkonummella, eduskuntavaalit, eero lehti, Haapaniemi, Keto-Huovinen, Kirkkonummi, kok, kokonaisännimäärä, kokoomus, Lehti, Pihla Keto-Huovinen, Raija Vahasalo, Timo Haapaniemi, Uusimaa, vaalipiiri, Vahasalo, Viikkosanomat

http://viikkosanomat.fi/
2019/04/24/kokoomuspelia-uudellamaalla-eero-lehti-rahoitti-kirkkonummelaisen-timo-haapaniemen-vaalikampanjaa-pudottaakseen-toisen-kirkkonummelaisen-raija-vahasalon-eduskunnasta-ja-noustakseen-vahasalon-ohi-onn/

Kuvat Pertti Manninen
http://viikkosanomat.fi/2019/04/24/kokoomuspelia-uudellamaalla-eero-lehti-rahoitti-kirkkonummelaisen-timo-haapaniemen-vaalikampanjaa-pudottaakseen-toisen-kirkkonummelaisen-raija-vahasalon-eduskunnasta-ja-noustakseen-vahasalon-ohi-onn/

IL-FAKE: Näin pahasti THL liioitteli alkoholilain vaikutuksia.
Iltalehti. Uutiset. Perjantaina 22.02.2019 klo 09:45.
Iltalehti jätti kertomatta sen, että alkoholin kulutus oli jo pitkään vähentynyt 3 % joka vuosi.
Pääkirjoitus. Pertti Manninen. Perjantai 22.02.2019.

http://www.nettisanomat.com/2019/02/22/etusivu.html

Saamelaisten kansallispäivä. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. Mielipidekirjoitus vuodelta 2017. LUE!

Lauantai. Saamelaisilla syvä epäluottamus valtiovaltaan totuus- ja sovintokomission muodostamisessa. Kuvasarja

2004
"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."

01.01.2006 tammikuun sunnuntaina klo 08.59. Kuva. "Herää Suomi!". Pertti Manninen. Sarjasta "He rakensivat tämän maan", tulossa ja sarjasta "Puu eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina", tulossa.

Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004. Vieraskynä.

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan yksilöllistä avuntarvetta, kirjoittavat Elli Ahonen ja Anja Lehtonen.

Vanhuspolitiikkaa ja vanhusten palveluja koskevia strategioita on viime vuosina tehty sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla ja on syytäkin tehdä. Ohjelmissa painotetaan kaikkien hallintokuntien vastuuta ja korostetaan kotihoidon ja palvelujen laatua. Mutta onko vaarana, että riittävän korkealta katsottuna kaikki kissat näyttävät harmailta”?

Vastaako vanhustenhuolto enää arkipäivän tarpeisiin?

Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta.

Itä-Suomen lääninhallituksen tekemien selvitysten mukaan päivittäistä apua tarvitsee kuitenkin jopa 30 prosenttia yli 75-vuotiaista ja 50 prosenttia yli 85-vuotiaista. Nyt apua saavat pääasiassa henkilöt, jota ovat huonokuntoisia ja tarvitsevat apua runsaasti. Päivittäisen kotiavun saanti edellyttää usein myös, että vanhus muuttaa asumaan taajamaan.

Vanhusten kotihoidosta puuttuu intensiivisesti toteutettu kuntouttava työote, joka auttaisi vanhusta suoriutumaan kotona ja hidastaisi hänen kuntonsa heikkenemistä.

Kotihoitoa tulisi kehittää vastaamaan asiakkaan yksilöllistä avuntarvetta niin, että hänen turvallisuuden tunteensa vahvistuisi. Palvelu paranisi, jos työntekijät olisivat pysyviä, jos heillä olisi yhteneväinen käsitys työstä ja sen tavoitteista ja jos sovittuja käyntiaikoja noudatettaisiin.

Kotihoidossa työ rajataan kuitenkin niin tiukasti, että asukas voi jäädä viikoiksi suihkuttamatta, kun viesti työntekijältä toiselle ei siirry. Työn sisällöksi ehkä hyväksytään vain pieni osa asiakkaan tarpeista ja hänen toivomansa palvelukokonaisuus on vain tekstinä hyväksytyssä hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Kiireisen kotihoidon työntekijän tehtävä on antaa asiakkaalle perushoito, mutta ei enää siivota, huolehtia hänen puhtaudestaan, monipuolisesta ravinnostaan, ulkoilustaan tai seuran tarpeestaan.

Niitä varten ovat yksityiset siivousfirmat, pyykkipalvelut, ateriapalvelut ja ystäväpalvelu, joiden yhteysnumeroita asiakkaalle annetaan. Markkinahintaisten palvelujen käyttö jää kuitenkin usean vanhuksen osalta vähäiseksi, koska pienin eläke ei niihin riitä tai vanhus ei enää kykene ottamaan yhteyttä palvelujen tarjoajiin.

Kunnissa tulisikin räätälöidä asiakkaalle hänen maksukykyynsä suhteutettu palvelukokonaisuus ja varmistaa yhteys eri palvelujen tuottajiin.

Vähintäänkin sosiaalihuollon kodinhoitoavun ja terveydenhuollon kotisairaanhoidon tulisi olla yhteydessä toisiinsa. vielä parempi on, jos koordinoinnin piiriin tulisivat myös yksityinen sektori ja järjestöt.

Yhteistyön torpedoivat viime kädessä tietojärjestelmien suojat. Tietojärjestelmiin pitäisi voida siirtää kaikki kotihoidon asiakkaan tiedot, olipa kyseessä terveydenhuolto tai sosiaalihuolto. Näin jokainen auttaja huomioisi asiakkaan kokonaisvaltaisen hoidon tarpeet, eivätkä tietojen käsittelyn ehdot säätelisi toimintaa.

Onko ylipäänsä järkevää ylläpitää kaksinapaista kotihoitojärjestelmää, jossa asiakkaan luona käy useita erilaisen työorientaation omaavia työntekijöitä? Toisen asteen hoitajakoulutuksen saanut opiskelija olettaa työnsä perustuvan kokonaisvaltaiseen asiakkaan auttamiseen, mutta valmistuttuaan hän kohtaa viipaloidun työsaran ja viipaloidut asiakkaan tarpeet.

Kotihoidon sisällöllinen ja menetelmällinen uudistaminen lisäisi myös työntekijän tyytyväisyyttä työhönsä ja lähentäisi häntä asiakkaaseen.

Laitoshoidossa vanhusten yöaikaisesta turvallisuudesta saattaa vastata vain yksi työntekijä jopa yli 50-paikkasissa laitoksissa. Mikä on laitoshoidon laatutaso, jos yö aloitetaan alkuillasta lääkkeiden avulla ja wc:ssä käynnit ovat vuodepotilaalle harvinaisia?

Vanhustenhuollollemme laadittiin muutamia vuosia sitten laatusuositukset, joissa hyvän hoidon kriteereiksi määritellään palveluista tiedottaminen, osallistuva suunnittelu, vanhuksen tarpeet ja henkilöstömäärät. Tulisiko laatia myös arkipäivän laatua kuvaavat tekijät, joita jokaisen työntekijän on helppo mitata ja joiden pohjalta henkilöstötarvetta voitaisiin perustella?

Vanhustenhuollon asiakkaalla tulee olla oikeus käydä wc:ssä minä vuorokauden aikana tahansa. Hänellä on oikeus saada lämmintä ruokaa ja syödä omaan tahtiinsa, hengittää raitista ilmaa, pysyä puhtaana ja osallistua toimintaterapiaan sekä pitää yhteyttä laitosta edeltävään elämäänsä. Asiakas ei itse kykene seuraamaan tai jatkuvasti vaatimaan, että tällaiset perusasiat toteutuvat.

Järjestämällä laadukkaan vanhustenhuollon maksamme kunniavelkaamme ihmisille, jotka ovat luoneet nykyisen suomalaisen hyvinvoinnin edellytykset.

Erityisen ajankohtaista on kehittää kotipalveluja. Se onnistuu ainoastaan lisäämällä kotipalvelujen työvoimaa ja apuvälineitä ja uudistamalla työkäytäntöjä.

Se taas edellyttää poliittista tahtoa siellä, missä valtakunnallisia ja kunnallisia päätöksiä tehdään ja innovatiivisuutta siellä, missä vanhustenhuoltoa toteutetaan.

Elli Aaltonen. Anja Lehtonen.
Kirjoittajista Aaltonen on yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalineuvos. Lehtonen on yhteiskuntatieteiden maisteri ja lääninsosiaalitarkastaja.”

Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Vieraskynä. Helsingin Sanomat maanantaina 27. joulukuuta 2004.

http://www.nettisanomat.com/
2006/01/011/etusivu.htm#otekuva

HAPPY NEW YEAR

Gold Rush - Kultakuume
Charlie Chaplin 1925.

Alaskan Yukon 1800-luvun loppupuoli

Kuva Ylen Teema-kanavalta
sunnuntaina 2011-01-02 klo 18:47.
Pertti Manninen.

SMILE

Nettisanomat
Viikkosanomat
Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

1957
ARKISTO 2007. Kuva 50 vuotta aikaisemmin 1957.

Kuvia sunnuntaina 2007-01-07. Året var 1957. Dokumentär av Jonas Fohlin, Olle Häger och Kjell Tunegård. SVT2. "Förbjud atomvapnen", Uimarannalla ja Professori elokuvasta Mansikkapaikka .Igmar Bergman 1957. Ohjelmassa näytettiin myös Laika-koira, ensimmäinen elävä olento avaruudessa. Vuosi oli 1957. Klo  21.15- 21.35. Kuvat. Pertti Manninen.
http://www.nettisanomat.com/
2007/01/09/aretvar1957.html

Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! 

  

Sunnuntai 2013-04-21: Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm, Euro, Ei leikkauksille, Palvelujen puolesta! Suomalaiset Euro- ja Emu-intoilijat Ylen esittämässä dokumentissa 21:49, 21:54 ja 22:07. Kuvat: Pertti Manninen.

3 kuvaa sivulla:
http://www.nettisanomat.com/2014/08/08/kuvasivu.html

SMILE
from MODERN TIMES

Lyric by
JOHN TURNER and GEOFFREY PARSONSMusic by
CHARLIE CHAPLIN

Moderately, with great warmth

Light up your face with gladness,
Hide ev'ry trace of sadness.
Alto' a tear
may be ever so near,
That's the time you must keep on trying,
SMILE, what's the use of crying,
You'll find that life is still worth while,
If you'll just SMILE.

AIN', hymy voimat antaa.
AIN', hymy taakat kantaa,
harmaatkin pilvet puistat
kun muistat
hymy AIN' pois vie murheen, huolen,
AIN', hymy ilon puolen
tuo auringon paistelulle,
sulle. Kasvoillesi onni suo.

Suru aina murheet tuo,
nyt ne peitä,
kaikk' kyyneleet heitä.
Nyt se on tehtävä, itku pois,
AIN', hymy elämän tois.
Taistele, muista sääntö vain,
niin, hymy AIN'.

Moderately, with great warmth

AIN' - HYMY

suomennos: pertti manninen,
1.0-versio, 17.05.01



modern times - nykyaika. kuvitelma.

http://www.nettisanomat.com/ 2001/05/17/hymy.htm

Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola.

Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa.(Artikkelin kuva)"Ensimmäinen yhteinen saamelaiskokous pidettiin 6. helmikuuta 1917 Norjan Trondheimissa. Päivää pidetään nykyisin myös saamelaisten kansallispäivänä.

Saamelaisten yhteinen kansallispäivän juhla pidetttiin tänä vuonna Trondheimissa, jossa olivat koolla Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten vaaleilla valitut parlamentit. Juhlissa oli mukana myös Norjan ja Ruotsin valtiollista johtoa - Suomen poliittinen johto loisti poissaolollaan. Oikeusministeri Jari Lindström (ps) perui osallistumisensa viime tipassa pääministeri Juha Sipilän (kesk) "strategiakokoukseen" liittyvässä määräyksessä.

Norjan pääministeri Erna Solberg piti Trondheimissa puheen norjalaispolitiikan vääryydestä saamelaisille. Hän totesi puheessaan muun muassa seuraavaa: "Norjalaistamispolitiikka on musta kappale maan historiassa. Se pakotti saamelaiset luopumaan kulttuuristaan ja kielestään. Moni sukupolvi kasvatettiin uskomaan, etteivät he saa puhua saamea eivätkä olla saamelaisia ja että se on häpeä. Norjalaisten politiikka saamelaisia kohtaan oli väärä."

En usko koskaan kuulevani Suomen pääministeriltä tällaista tunnustusta vääryyksistä saamelaisia kohtaan. Ruotsissakin valtionjohto on pyytänyt saamelaisilta anteeksi sulauttamisyrityksiä.

Saamelaisoikeuksien näkökulmasta Norja on paratiisi Suomeen verrattuna. Norja on ratifioinut jo vuonna 1990 alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169-sopimuksen ja Tanskakin vuonna 1996 Grönlannin inuitien vuoksi.

Sivistysmaina itseään pitävät Suomi ja Ruotsi eivät ole ratfioineet sopimusta. Ruotsissa saamelaisten oikeudet on kuitenkin vahvistettu lainsäädännössä Suomea paremmin esimerkiksi saamelaismääritelmän ja poronhoidon osalta. Ruotsin saamelaiskäräjät ja ja syrjintävaltuutettu haluavat perustaa totuuskomission, joka selvittäisi ja toisi julkisuuteen saamelaisten historiassa kokemat vääryydet. Ruotsin valtionjohto ei ole tyrmännyt ajatusta.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) jätti syyskuussa 2016 eduskuntakyselyn siitä, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin saamelaiskäräjien ehdotuksen totuus- ja sovintokomission perustamiseksi. En yllättyisi, jos hallitus vastaisi, ettei komissiolle ole tarvetta.

Suomi on Ruotsin ja Norjan tapaan pyrkinyt historiassaa sulauttamaan saamelaiset valtaväestöön. Esimerkiksi saamelaislapsia pakkosuomalaistettiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta lähtien laittamalla heidät suomalaisiin asuntolakouluihin.

Olen itse viimeisiä ikäluokkia, jotka joutuivat kokemaan asuntolakoulun. Aloitin koulun Utsjoen kansakoulussa vuonna 1968 ja asuin viikot asuntolassa. Kelirikkoaikoina asuntolassa oleminen venyi yli kuukaudeksi - 7-vuotiaana! Kaikki opetus oli suomenkielistä, mikä ei ollut kotona vain saamen kieltä puhuneelle lapselle ihan yksinkertainen juttu. Asuntolanhoitajakin puhui vain Suomea.

Julkinen pakkosuomalaistaminen loppui vasta 1970-luvulla. Käytännössä se kuitenkin jatkuu edelleen. Valtiolla ei ole haluja saamelaismääritelmän muuttamiseen. Metsähallituslaissa, kaivoslaissa ja vireillä olevassa Tenon kalastussopimuksessa saamelaiskulttuuria ei ole huomioitu asianmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että sulauttamispolitiikka jatkuu."Saamelaiset: Sulauttamispolitiikka jatkuu käytännössä edelleen. Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. 
Helsingin Sanomat lauantaina 11.2.2017. Mielipide. Juha Tapiola, varatuomari ja JHT/HT-tilintarkastaja, etninen Utsjoen saamelainen, Asikkala."Norja on paratiisi Suomeen verrattuna".

Kuva 13.02.2017.
Helsingin Sanomissa ei ollut mitään asiasta saamelaisten kansallispäivän jälkeisenä päivänä tiistaina 07.02.2017. 
Pertti Manninen. 

Seuraavan kirjoituksen poistamismääräyksen korkein oikeus palautti hovioikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kirjoitus nyt hovioikeuden hyväksymässä muodossa.

http://www.nettisanomat.com/
2019/06/30/etusivu.html#hyvan

MAANANTAI.fi - 2019/07/12 - N:o 2186 - Sanomatori. Savossa Nilakan Selänrannalla perjantaina 12.07.2019. Sanomatori. Keski-Suomessa Konnevedellä perjantaina 12.07.2019. Sanomatori. Kesäilta Keski-Suomen Äänekoskella perjantaina 12.07.2019. - Kesää Keski-Suomen Laukaassa - Kansallismaiseman tuho toinen toistaan venkoilevilla rakennuslaatikoilla. - Arkistosta vuodelta 2002. Kansallismaisema vuonna 2010? - 20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Kettunen ralliradan takuumiehenä. Pekka Kettunen. - 10 vuotta sitten. 2009. Heinäkuu. Asianajajan tekaistu kirje. Pekka Mononen - Uusi uljas Pasila. - Kokoomuspeliä Uudellamaalla: Eero Lehti rahoitti kirkkonummelaisen Timo Haapaniemen vaalikampanjaa pudottaakseen toisen kirkkonummelaisen Raija Vahasalon. - EXTRA. Arkisto 2005. Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut. Elli Ahonen ja Anja Lehtonen. - Kuva. HAPPY NEW YEAR - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - Saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa. SMILE from MODERN TIMES LUE! - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu - Perjantai 12.07.2019 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2186 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2019-07-12 ja 2019-07-27, nettiin 2019-07-27 08:37, linkkejä 2019-07-27.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.